Brucella Ab -testisarja | |
Luettelonumero | RC-CF11 |
Yhteenveto | Brucella-spesifisten vasta-aineiden havaitseminen 10 minuutissa |
Periaate | Yksivaiheinen immunokromatografinen määritys |
Havaitsemiskohteet | Brucella vasta-aineet |
Näyte | Koiran, naudan ja oviksen kokoveri, plasma tai seerumi |
Lukuaika | 10-15 minuuttia |
Herkkyys | 91,3 % vs. IFA |
Spesifisyys | 100,0 % vs. IFA |
Havaintoraja | IFA-titteri 1/16 |
Määrä | 1 laatikko (sarja) = 10 laitetta (yksittäinen pakkaus) |
Sisällys | Testisarja, putket, kertakäyttöiset tiputtimet |
Varoitus | Käytä 10 minuutin kuluessa avaamisestaKäytä sopivaa määrää näytettä (0,01 ml tippaa) Käytä 15-30 minuutin kuluttua huoneenlämpötilassa, jos niitä säilytetään kylmässä Pidä testituloksia virheellisinä 10 minuutin kuluttua |
Brucella-suku kuuluu Brucellaceae-heimoon ja sisältää kymmenen lajia, jotka ovat pieniä, ei-liikkuvia, itiöimättömiä, aerobisia, gram-negatiivisia solunsisäisiä kokkobasseleja.Ne ovat katalaasi-, oksidaasi- ja ureapositiivisia bakteereja.Suvun jäsenet voivat kasvaa rikastetuilla alustoilla, kuten veri- tai suklaa-agarilla.Luomistauti on hyvin tunnettu zoonoosi, jota esiintyy kaikilla mantereilla, mutta sen esiintyvyys ja esiintyvyys vaihtelee suuresti eläin- ja ihmispopulaatioissa.Brucella, fakultatiivisina solunsisäisinä loisina, kolonisoi monia sosiaalisia eläinlajeja kroonisesti, mahdollisesti pysyvästi, ehkä koko heidän elämänsä ajan.
Brucella-lajit tarttuvat yleensä eläinten välillä kosketuksessa tartunnan saaneen eläimen istukan, sikiön, sikiön nesteiden ja emättimen eritteiden kanssa.Useimmat tai kaikki Brucella-lajit löytyvät myös siemennesteestä.Uros voi irrottaa näitä organismeja pitkiä aikoja tai elinikäisiä.Joitakin Brucella-lajeja on havaittu myös muissa eritteissä, mukaan lukien virtsa, ulosteet, hygroomaneste, salvia, maito sekä nenä- ja silmäeritteet
♦ Lehmillä
Ei ole tehokasta tapaa havaita tartunnan saaneita eläimiä niiden ulkonäön perusteella.Selvimmät merkit tiineillä eläimillä ovat abortti tai heikkojen vasikoiden syntymä.Maidontuotanto voi vähentyä keskeytyksistä ja hedelmöittymisen viivästymisestä johtuvista muutoksista normaalissa imetysjaksossa.Muita luomistaudin merkkejä ovat ilmeinen hedelmällisyyden heikkeneminen huonoilla hedelmöitysprosenteilla, säilyneet synnytykset ja niistä johtuvat kohdun infektiot ja (joskus) laajentuneet niveltulehdukset.
♦ Koirilla
Koirilla luomistautibakteeri asettuu normaalisti sukuelimiin ja imusolmukkeeseen, mutta on mahdollista, että se leviää myös munuaisiin, silmiin ja nikamavälilevyyn.Kun luomistauti tartuttaa nikamavälilevyn, seurauksena on diskospondyliitti.Koirilla lisääntymiselimistä tulevat oireet ovat yleisiä.Uroskoirille voi kehittyä esimerkiksi kivespussin ja kivesten tulehduksia, kun taas naaraat voivat saada keskenmenoja.Kuume on harvinaista, mutta luomistautiin liittyvä kipu voi heikentää koiraa.Jos tauti leviää munuaisiin, silmiin tai nikamavälilevyyn, oireita voi alkaa näkyä näistä elimistä.
♦ Sioilla
Aika tartunnan ja sairauden kliinisten oireiden ilmaantumisen välillä voi vaihdella noin viikosta 2 kuukauteen.Merkkejä lauman tartunnasta ovat pääasiassa lisääntymishäiriöt – abortit, parittelun jälkeen paluu ja heikkojen tai kuolleena syntyneiden porsaiden syntymä.Joillekin emakoille saattaa kehittyä kohtutulehdus ja niistä voi tulla emätinvuotoa.Tartunnan saaneille karjuille voi kehittyä turvonneita, tulehtuneita kiveksiä.Molemmat sukupuolet voivat ontua nivelten turvotuksen vuoksi ja/tai saada merkkejä koordinaatiohäiriöstä ja takajalkojen halvaantumisesta.
Agentin eristäminen ja tunnistaminen
Brucella-lajeja voidaan saada talteen lukuisista kudoksista ja eritteistä, erityisesti sikiön kalvoista, emättimen eritteistä, maidosta (tai utareeritteestä), siemennesteestä, hygroomanesteiden niveltulehduksesta ja abortoituneiden sikiöiden mahalaukusta, pernasta ja keuhkoista.Useimmat Brucella-lajit pesäkkeistä muutaman päivän sisällä valikoivalla alustalla.Kun levyjä tarkastellaan päivänvalossa läpinäkyvän väliaineen läpi, nämä pesäkkeet ovat läpikuultavia ja vaalean hunajan värisiä.Ylhäältä katsottuna pesäkkeet näyttävät kuperilta ja helmenvalkoisilta.Myöhemmin pesäkkeistä tulee suurempia ja hieman tummempia.
Nukleiinihappomenetelmä
PCR on kätevä työkalu luomistaudin diagnosointiin.Brucellan tunnistamiseen on kehitetty lukuisia PCR-pohjaisia määrityksiä diagnostisten kykyjen parantamiseksi.Sukukohtainen PCR-määritys riittää Brucellan yksinkertaiseen tunnistamiseen.
Serologinen diagnoosi
Serologisia testejä on monia.Yksittäisten nautojen tai karjojen testaamiseen yleisesti käytettyjä serologisia testejä ovat puskuroitu Brucella-antigeenitesti, komplementin kiinnitys, epäsuorat tai kilpailevat entsyymi-immunosorbenttimääritykset (ELISA) ja fluoresenssimääritys.